Olen laukkufani ja arvostan erityisesti aitoja nahkaisia laukkuja. En tykkää ylisuurista kauppakasseista, mutta työlaukun pitää olla sellainen, johon mahtuu pienehkö työläppärini, tabletti, papereita, lompakko ja muu mukana kulkeva pikkusälä. Omistan sellaisia pari, mutta farkustahan tulee ihan nätti ja hillitty laukku. Ei tämä tietysti nahkalaukun veroinen ole, mutta arkikäyttöön ihan sopiva.
Ompelin muuten elämäni ekan kerran tereitä! Eihän se niin kauhean vaikeaa lopulta ollut. Tereiden sisällä käytin 2,5 mm muuraussaumalankaa. Ensimmäistä kertaa piirsin myös kaavat laukkuun. Ommellessa tosin tein yhden muutoksen vetoketjukappaleisiin: tajusin, ettei niitä saa mitenkään ommeltua nätisti ellei vetoketju yllä pohjaan saakka ja se olisi ollut epäkäytännöllinen ratkaisu. Lisäsin siis nuo sivukappaleiden alakaistaleet. Samalla ompelin sivujen alakappaleiden ja pohjan väliin ylimääräiset haat, jotta kassiin saa kiinnitettyä pidemmän kantohihnan. Ajattelin kuitenkin pärjätä aluksi noilla kahdella yläosaan kiinnitetyllä hihnalla.
Laukun vuoriin tuli yksi vetoketjutasku (jälleen yksi eka kerta siinäkin ompelussa!) ja pohjaan tuli tuplavuori, jonka väliin pujotin muovikansiosta leikatun kaistaleen. Näin kassi pysyy pystyssä ilman että mitään on sisällä. Sivukappaleissa on päälliskankaaseen kiinnitetty silitettävä tukikangas.
Yhdet farkut riittivät kangasmäärältään juuri sopivasti, kun laukut ulkomitat ovat karkeasti 36 cm (leveys), 10 cm (syvyys) ja 26 cm (korkeus). Vuorikangas löytyi kangaspinoistani, ja samaa kangasta taitaa riittää vielä toiseenkin samanlaiseen laukkuun. Pitää vain keksiä kenelle sen antaisi, ettei jää laatikoihin pyörimään.
Muutama vuosi sitten kaupanpäällisiksi saamilleni tähtiniiteille tuli vihdoin käyttöä! Tykkään ehkä eniten työstää farkkukangasta, varsinkin kun saa hyötykäyttää vanhaa materiaalia. Tämä yksilö ei ole mitenkään virheetön mutta tuli tästä nyt kivempi kuin odotin. Kerrassaan ylitin itseni siis.
Lopuksi vähän kuvia tekovaiheesta. Ompeluun meni noin viikko siten, että tein hiljalleen tunnin siellä täällä. Kyseinen tapa tuntuu sopivan minulle paremmin kuin "yhteen putkeen".
