Tämäkin farkkuliivi on tehty "vähän sinnepäin"-piirrellyillä kaavoilla ja jämäfarkuista. Ihan niin kiva tuo sinisempi kangas ei ole; tummempi ja tasaisen värinen farkkukangas näyttää ainakin minusta liivissä juhlavammalta, mutta arkisempiin vaatteisiin tuo kulutettu sininen sopii kyllä hyvin. Täytyy ottaa pohdintaan farkkuliivimekon tekeminen myös itselle, kunhan saisi aikaiseksi suunnitella.
Joululahjojen lisäksi ehdin vihdoin ompelemaan myös itselle. Tansanian työmatkalta tuli viime vuonna hankittua useampi kangaspakka nimen omaan mekkoja silmällä pitäen, mutta on pitänyt odotella sopivaa ajankohtaa. Mekon kaavan bongasin jo keväällä Suuri Käsityö-lehdestä (04/2017). Kaavatkin olin tehnyt valmiiksi. Lopulta mekkoprojektiin meni kaksi päivää ompeluun ja puolikas kankaan leikkaamiseen, koska haastava kuvio piti sommitella järkevästi.
Mun itse tekemä sovitustorso on hitusen liian iso omiin nykyisiin mittoihin, mutta lievää väkivaltaa käyttämällä mekko meni kuitenkin sen päälle kuvausta varten. Paremmalta se onneksi näyttää livenä kun puen sen päälleni. Sovitusnukke on muuten tehty ohjeilla, jotka löytyvät Helmihytin blogista. (Mallinuken tekeminen oli muuten karsea kokemus, lopussa hengittämätön maalarinteippi aiheutti sen, että oksensin ja meinasin pyörtyä, joten never again).
Kaavaa muutin sen verran, että vyötärökaitaleesta tuli leveämpi ja hihoista hieman erilaiset. Toista taskua en laittanut ihan vaan sen takia että pähkäilin ylipäätään pitkään miten ne sivusaumoihin ommellaan ja vetoketjun puolelle en vaan osannut sitä laittaa, mun taidoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti